Prätkähuumaa & korkokenkiä

Nyt kun istun alas, taas pitkästä aikaa, kirjoittamaan, rimakauhu meinaa yllättää. Ei minulla ole mitään järkevää sanottavaa. Koskapa sitä tosin olisikaan... enhän edes kirjoita tätä blogia kenellekään varsinaisesti. Alkuperäinen tarkoitus oli infota kotimaahan päin, miten Englannissa menee, tarvitsematta kertoa samoja asioita jokaiselle erikseen. Ja toinen ajatus oli, että täältä pystyvät Englantiin au pairiksi suunnittelevat lukemaan arkiaskareista ja mahdollisista kommelluksista ja hankaluuksista.

Mitä nyt kirjoitankaan. Hehkutan prätkäkorttia. Hei, JEE, tänään sitten sain sen! Tosiaan - monivuotinen haave on nyt toteutettu. Ja tältäkö se tuntuu jo muutaman tunnin päästä? Ehkä pieni hymynpoikanen nousee suupieleen, kun miettii sitä kaatosateessa kaasuttelua ajokokeessa. Lähinnä ajatuksissa pyörivät iltasuunnitelmat... ja vähän harmittaa sadepäivä, kun ei uskalla mennä sinne pilaamaan uusia kenkiä.


Kengät <3


Miten voikaan joku hurahtaa niin täysin kenkiin? Aiemmin menin päästäni pyörälle ainoastaan takeista, mutta kengät nousevat kyllä vähä vähältä kovaksi kilpailijaksi ykkösvaatteen asemaan. Olenkohan vähän hölmö... aina olen ajatellut, ettei minulla ole paljoa kenkiä. Nyt kuitenkin, kurkistellessani tuonne eteisen kenkähyllyyn, säikähdän vähän jalkineitten määrää. Hylly liiankin täynnä, ja paljon siitä puuttuukin.

Näin äkkiseltään kurkattuna siellä nököttää ylimmällä hyllyllä mustat nahkaiset 11-12cm korkkarit (missähän minä niitäkin käytän - olivat vain niin kertakaikkisen hyvännäköinen kenkäpari Hietsun kirpparilla, että oli pakko saada. Sitäpaitsi ne oli aivan uudet!),vaaleanruskea/käärmeennahkaiset Friis&Co. korkkarit (lempikenkäni, ihan huikeat <3), valkoiset juhlakorkkarit, mustat pitsiset juhlakorkkarit ja punavalkoiset remmikorkkarit. Eli yhteensä 5 korkokengät. Ja entä ne kahdet mustat siellä kotonakotona ja...ja...

Keskimmäinen hylly pursuaa tennareita (omiani ja kämppikseni). Siinä on sievässä pinossa rakkaat Converse All Starini: mustat, punaiset, vaaleanvihreät ja tummansiniset. Haluan vielä ruskeat nahkaiset ohutpohjaiset mitkälieovatkaan-Converset. AINAKIN. Kertokaa, jos jossain myydään oransseja! Sitten on Kreetalta tuodut varvassandaalit (toiset samantyyliset kotonakotona), mustat helmi-niitti-gladiaattorisandaalit, mustat niittipuukengät (aah, jenkkikesä...), matalakorkoiset vetoketjukengät ja uskomattoman upeat Sancho-buutsit (mustat, pitkävartiset, erittäin hyväkuntoiset - koko 39 - MYYNNISSÄ, koska ne ovat liian isot mulle :/ ). Elikkäs yhteensä 4 tennarit, 2 sandaalit, 1 puukengät, 1 korkkarit ja 1 buutsit.

Alimmalla hyllyllä nököttää pääasiassa kämppikseni talvikenkiä, mutta on siellä vakiovarustukseen kuuluvat lyhytvartiset buutsini (AllSaints Spitalfieldsiltä Lontoosta, ne on täydelliset) ja mustat talvisaappaani. Omat talvikenkäni ovat kesäsäilössä, nekin pitää kohta kaivaa esiin: vaaleanruskeat lyhytvartiset saapikkaat ja mustat maiharit. Ja sitten on vielä ne kaikki lenkkarit ja vaelluskengät ja kumpparit ja balleriant ja muut, joita en edes viitsi laskea mukaan, ja joita mahtaa olla lukuisia pareja kotonakotona. Ja ai niin, ne eilen ostetut vaaleanpunaiset ballerinat, jotka vielä lojuvat laatikossa huoneeni lattialla... Uskaltaako noita kenkiä edes laskea yhteen? Eihän minulle nyt minkään kenkien pitänyt olla iso juttu! Apua, lasken kuitenkin: 6 korkokengät + 4 tennarit + 2 sandaalit + 2 buutsit + 2 talvisaappaat + 1 maiharit + 1 ballerinat = 18 paria. Onko se paljon? Mutta kun ne kaikki ovat käytössä... eikä niitä edes ole riittävästi!

En suosittele kenkäinventaarion tekemistä itselleni enkä muillekaan. Hirvittää huomata, kuinka monet niitä omistaa, kun niitä ei kuitenkaan ole edes riittävästi! Vaikka toisaalta houkuttelisi ottaa valokuva jokaisesta omistamastani kenkäparista, ja tehdä niistä oma kenkäalbumi. Saattaisi olla mukavaa selailtavaa parinkymmenen vuoden kuluttua... :D

Mutta! Älkää, hyvät ystävät päästäkö minua kenkäkauppoihin enää. Pitäisi säästää rahaa ulkomaanmatkaa varten, eikä maalarinpalkalla muutenkaan paljoa mässäillä.